Leikille on ominaista se, että se on vapaaehtoista, hauskaa, joustavaa ja haasteellista. Leikki on lapsen tapa oppia, sen avulla lapsi osallistuu jokapäiväiseen elämään ja jäsentää asioita. Leikki tukee lapsen hyvinvointia ja se vaikuttaa monin tavoin lapsen kehitykseen.
Leikkiessä opitaan taitoja, joita lapsi tarvitsee myöhemmin koulussa. Näitä taitoja ovat mm.:
- Vuorovaikutustaidot
- Käsitteidenhallinta
- Ongelmanratkaisutaidot
- Looginen ajattelu
- Tunteidensäätely
- Asioiden katsominen toisen näkökulmasta
Lapsella on luontainen pyrkimys leikkiin, vaikka erityisen tuen tarpeet rajoittasivat toimintaa ja leikkiä. Aikuiset voivat tukea lasta leikkiin seuraavilla keinoilla:
- Aikuiset luovat ympäristön leikille.
- Aikuista tarvitaan myös leikkikaverina ja leikin mallintajana ja mahdollistajana.
- Aikuisilla on vastuu siitä, että lapset tulevat kuulluksi.
- Leikissä aikuinen voi liittyä lapsen toimintaan ja kommunikoida lapselle ominaisen toiminnan avulla.
| Aikuisten rooli lapsen leikin tukena | Ympäristön rooli lapsen leikin tukena |
|---|---|
| Kuuntele, aidosti ja kaikilla aisteilla | Leikkipaikkoihin pääsee pyörätuolilla |
| Mene lapsen ehdoilla ja aloitteilla | Näkövammaiselle lapselle on tunnusteltavia reittejä siirtymisiin |
| Heittäydy | Leikkipaikka on turvallinen, myös vilkkaille lapsille |
| Uskalla olla hiljaa | Lasten erilaiset tarpeet on huomioitu esimerkiksi aistit ja kommunikointi |
| Rohkaise lasta tutkimaan ja olemaan oma-aloitteinen. |
Muista mikä tekee leikistä leikkiä: Se, että se on hauskaa ja se, ettei sillä ole erityisiä tavoitteita. Niinpä, jos aikuisena haluaa oppia leikkimään, kannattaa hetkeksi unohtaa kaikki oppiminen ja opettaminen ja keskittyä vain elämään hetkessä ja pitämään hauskaa. Silloin nimittäin saattaa jopa oppiakin jotain tosi tärkeää.
– Johanna Olli –
Lähteenä: Tuuli Ahonen, Mahdollisuus lapselle ry, Leikki osana lapsen arkea -esitys