Tunnetaidot ja vanhemmuus

Tunnetaitoihin kuuluu kyky tunnistaa, käsitellä ja ilmaista tunteita. Lapsi oppii tunnetaitoja kokemuksen kautta sekä mallintamalla aikuisia ja ikätovereitaan. Vanhemmat ovat tärkeitä malleja lapsen tunnetaitojen kehityksessä.

Tunnetaidot ja kasvatus
  • Tunnetaidot = kyky oman tunnekokemuksen hyväksyntään ja ymmärrykseen, sekä taito säädellä tunteiden ilmaisua.
  • Vanhemman omien tunnetaitojen pohjalle rakentuu kyky havaita lapsen tunteita.
  • Tunteet luovat taustan lapsen ja aikuisen vuorovaikutukselle.
  • Aikuisen malli lapsen tunnetaitojen oppimisessa on merkityksellinen.
Varhainen kehitysvaihe ja tunnetaidot
  • Varhaisessa kehitysvaiheessa olevalla lapsella ei ole tarvittavia keinoja omista tarpeista tai tunteista viestimiseen vanhemman kyky tulkita lapsen tunteita erityisen tärkeää.
  • Tunteiden säätelykyky on kytköksissä aivorakenteisiin, mutta kehittyy vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa heti syntymästä lähtien.
  • Varhaisessa kehitysvaiheessa lapsella on psyykkisen yhtäläisyyden tila eli raivon hetkellä hän kokee koko maailman olevan paha.
  • Lapsen temperamentti vaikuttaa itsesäätelytaitoihin ja kykyyn rauhoittua.
Vanhemman tunteet ja haastavat kasvatustilanteet
  • Haastaville kasvatustilanteille on ominaista se, että tilanteet toistuvat samanlaisina päivästä toiseen.
  • Kun tilanne on päällä, on vaikeaa keksiä uusia toimintatapoja – ja kierre on valmis.
  • Lapsi haluaa lähtökohtaisesti toimia oikein ja yrittää parhaansa niillä taidoilla, joita hänellä on.
  • Kunnioituksen tulee olla molemminpuolista.
  • Mitä itse voisi tehdä toisin?
  • Mitä odotuksia asetat lapsen käyttäytymiselle? Ovatko odotukset realistisia?
Tarttuvat tunteet
  • Lapsen tunteet tarttuvat aikuiseen, joka kykenee paremmin kestämään ja jäsentämään lapsen kaoottista tunnetilaa.
  • Omien tunteiden hallinta on haastavaa yleensä myös vanhemmalle.
  • Lapsi ei voi rauhoittua, jos rauhoittelijalla ”kiehuu päässä”.
  • Lapsen fyysinen kurittaminen vaurioittaa lapsen itsetuntoa ja lisää lapsen aggressiivisuutta.
  • Anna mallia rakentavasta tunteiden ilmaistusta.
Vinkkejä haastavaan tilanteeseen lapsen kanssa
  • Pysähdy ja ota tunne vastaan – älä arvota tai väheksy syytä, josta tunteenpurkaus sai alkunsa.
  • Välitä turvan merkkejä – laskeudu lapsen tasolle, välitä katseellasi hyväksyntää ja säädä äänensävy vastaamaan lapsen tunnetta.
  • Osoita, että kuuntelet – älä syyttele tai kysele liikaa. Laita tavarat tai laitteet pois käsistä.
  • Anna empatiaa sanattomasti – katseella ja läsnä olevalla olemuksella, hyväksyvillä äännähdyksillä ja nyökkäyksillä.
  • Pitäydy havainnoissa – Jos haluat puhua tilanteesta, totea mitä tapahtui, ilman omaa mielipidettäsi tai tulkintaasi tapahtuneesta.
  • Pura tunne lapsen kanssa – vasta kun tunne on ohi. Jos lapsi jumittuu voimakkaaseen tunteeseen, voit kokeilla seuraavia keinoja:
    • Rauhallinen ja syvä hengitys – se rauhoittaa ja ohjaa huomion kehoon. Alkuun voi puuskahdella yhdessä pahimpia höyryjä ulos.
    • Tunteen purkaminen liikkeen ja kehon kautta turvallisesti vanhemman kanssa: polkemalla lattiaa, huutamalla, tamppaamalla tyynyllä sohvaa, juoksemalla… mikä vain lapsesta itsestä tuntuu luontevimmalta purkutavalta satuttamatta itseä tai muita.
    • Lapsen ottaminen hiljaiseen syliin tai kainaloon, missä ei tarvita sanoja eikä analysoida.
Linkkivinkkejä haastaviin tilanteisiin lasten kanssa