Nuoruusiän aikana lapsesta kasvaa nuori aikuinen. Kehitysvaihe on pitkä, yli 10 vuotta, ja se on psyykkisesti ja fyysisesti isojen muutosten aikaa. Varhaisnuoruudessa noin 12-14 vuoden iässä keho alkaa muuttumaan, tulee kasvupyrähdys ja mieli myllertää. Muutaman vuoden päästä nuoruuden ikäkautena 15-17 -vuotiaana mieli alkaa jo tasaantumaan. Suhde omaan itseensä ja toisiin muuttuu. Oma seksuaalinen identiteetti alkaa muotoutua ja ystävyyssuhteet saavat entistä isomman merkityksen. Tässä vaiheessa nuorelle realisoituu, että lapsuus on auttamattomasti takanapäin. Myöhemmin, niin sanotun jälkinuoruuden aikana, 17-22 vuoden iässä nuoren yksilöllinen identiteetti kirkastuu ja alkaa itsenäistyminen ja irtaantuminen vanhemmista.
On hyvä muistaa, että nuori voi olla varhain fyysisiltä ominaisuuksilta hyvinkin aikuismainen, mutta psyyke jatkaa kehitystään vielä pitkän aikaa. Nuori tarvitsee kasvun ja kehityksen tueksi turvallisen ja hyväksyvän kasvuympäristön. Vanhempien tehtävä on tukea nuoren itsenäistymistä antamalla nuoret tilaa ja mahdollisuuksia päättää omista asioista. Nuoren turvallisuuteen liittyvät rajat ovat kuitenkin vanhempien vastuulla. Nuori kokeilee, testaa ja vaihtaa mielipidettä. Näin nuorelle itselleen kirkastuu ajatus omasta identiteetistä ja nuori löytää itsellä mielekkään tavan olla ja elää.
Tässä osiossa käsittelemme itsenäistymistä, nuoren lähipiirin kuuluvia ihmissuhteita, vapaa-aikaa ja harrastuksia, opiskelua sekä työelämää ja päiväaikaista toimintaa.
