Itsenäistyminen

Nuoruuteen kuuluu irtautuminen lapsuuden kodista ja vanhemmista sekä omien asioiden itsenäisen hoitaminen. Omaan kotiin muuttaminen ja siellä omannäköisen arjen opettelu voivat ajoittua opiskelun aloittamisen tai työelämään siirtyminen kanssa samaan ajanjaksoon nuoren elämässä, mikä tekee muutoksesta koko perheelle tuntuvan. Tärkeää on huomioida, että omasta kodista huolehtiminen vie voimavaroja muun vapaa-ajanelämän lisäksi. Nuoren on hyvä tietää, että kaikesta ei tarvitse selvitä yksi ja voi pyytää apua, jos omat voimavarat eivät riitä ihan kaikkeen.

Rahan käyttö

Itsenäiseen elämään kuuluu mm. omasta taloudesta huolehtiminen. Nuoren on hyvä suunnitella ja seurata omaa rahan käyttöään, jotta hänelle muodostuu kuva siitä paljonko esimerkiksi asuminen, ruoka, liikkuminen ja harrastukset maksavat. Netistä löytyy hyviä apuvälineitä joiden avulla voi nuoren kanssa opetella rahanhallintaa ja keskustella raha-asiaoista.

Tutustukaa budjettilaskuriin Nuorisoasuntoliiton sivuilla. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan nuorisoasuntoliitto ry:n sivuille.)

Takuusäätiön sivuilta löytyy Hallitse rahojasi -työkaluja. Tehtävien avulla voi yhdessä nuoren kanssa opetella rahanhallintaa ja keskustella raha-asioista. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan Takuusäätiön sivuille.)

Asuminen

Asumisessa lähtökohtana on, että nuorella on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Oikean asumismuodon löytyminen voi vaatia selvittelyä pitkäänkin.  Asunto voi olla yksittäinen vuokra- tai omistusasunto. Asunto voi olla myös osa asuntoryhmää tai palvelutaloa. Hyvä on muistaa, että minkään ratkaisun ei tarvitse olla ikuinen, vaan esimerkiksi alkutaipaleella voit tarvita enemmän apua ja asua palveluasumisen piirissä. Myöhemmin itsenäinen asuminen voi sujua joko henkilökohtaisen avun turvin tai ihan itse.

Asuntoa mietittäessä nuoren omat tavoitteet ja toiveet tulee tulla kuulluksi. Ammattilaisten avun lisäksi läheisten ja perheen tuki on tärkeää.

Oma koti kullan kallis 

Tärkeää on, että oma koti tuntuu kodilta ja se on omanäköinen. Muuttaminen pois lapsuuden kodista omaan kotiin on iso muutos niin nuorelle kuin muulle perheelle. Muuttamiseen liittyy paljon muutoksia. Ympäristö ja päivittäiset toiminnot muuttuvat ja osin myös ihmissuhteet. Muuttoon kannattaa alkaa valmistelemaan hyvissä ajoin ja sitä voi suunnitella yhdessä ammattilaisten kanssa.

Asumispalvelut

Asumispalveluista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisen järjestymisessä. Asumispalveluista kuten tuetusta asumisesta, palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta löytyy tietoa Vammaispalvelujen käsikirjasta (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan THL:n sivuille.)

Lisätietoa

Kehitysvammaisten palvelusäätiön sivuilta löytyy Omaan kotiin! -asumisen opas itsenäisesti asuville tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. (Linkki aukeaa oppaan PDF-versioon uuteen ikkunaan.)

Kehitysvammaisten palvelusäätiön sivuilta löytyy Muuttajan arki kuntoon -kuva. Kuvan asioista on hyvä keskustella ja sopia kun muuttaa ryhmäasumiseen. (Linkki aukeaa kuvaan uutteen ikkunaan.)

Nuorisoasuntoliiton Asumisen ABC-opas -sivuilta, josta löydätte tietoa mm. muutosta, oman kodin kunnossapidosta ja raha-asioiden hoidosta. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan nuorisoasuntoliitto ry:n sivuille.)

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtaisen apu tukee nuoren osallistumismahdollisuuksia oman ikäkauden mukaiseen toimintaa ja edistää nuoren itsenäistymistä, identiteetin muodostumista ja osallisuutta. Henkilökohtainen apua nuori voi saada sellaisiin toimintoihin, joita hän tekisi, mutta ei vamman tai sairauden vuoksi selviä ilman apua.

  • Päivittäiset toimet (mm. liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia, vaate- ja ruokahuolto, asiointi)
  • Työ ja opiskelu
  • Harrastukset
  • Yhteiskunnallinen osallistuminen
  • Sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen
Lähteet ja lisätietoa

Lisää tietoa henkilökohtaisesta löytyy Vammaispalvelujen käsikirjasta. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaanTHL:n sivuille.)

Tuettu päätöksen teko ja edunvalvonta

Tuettu päätöksen teko tarkoittaa, että ihmisellä oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja päätöksen tekoon oikeus saada tukea. Kehitysvammaisen ja vastaavaa tukea tarvitsevan ihmisen arjessa tämä voi tarkoittaa monenlaista vapaamuotoista päätöksenteossa tukemista esimerkiksi läheisen tai asumisen ohjaajan antaman ohjauksen ja neuvonnan keinoin.

Edunvalvonta tarkoituksena on valvoa ihmisen etua ja oikeutta, jos hän ei pysty itse huolehtimaan taloudellisista tai muista asioista. Holhoustoimilaissa säädetään edunvalvojan hakemisesta ja tehtävistä sekä päämiehen oikeuksista. Tarkoituksena on rajoittaa henkilön omia oikeuksia niin vähän kuin mahdollista.

Lähteet ja lisätietoa

Itsemääräämisoikeus ja itsemäärisoikeuden vahvistaminen (Linkit aukeavat uuteen ikkunaan Tukiliiton sivuille.)

Tuettu päätöksen teko (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan Tukiliiton sivuille.)

Edunvalvonta (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan Tukiliiton sivuille.)

Ajokortti ja autoilun apuvälineet

Erilaisilla sairauksilla ja vammoilla voi olla vaikutusta kuljettajan ajokykyyn. Useimmat sairaudet eivät kuitenkaan ole este ajokortin saamiselle kunhan ne ovat hyvässä hoidossa ja niitä seurataan. Lääkäri arvioi henkilön ajoterveyden.

Erilaisilla autoilun apuvälineillä voi helpottaa esimerkiksi autoon menemistä ja nousemista. Apuvälineistä voi olla hyötyä kuljettajalla sekä matkustajalle. Istuimeen on mahdollista sijoittaa kääntölevy helpottamaan sisään ja uloskäyntiä. Apukahva antaa tukea autoon menemisessä sekä turvavyön vedin helpottaa turvavyön laittamista. Tuki- ja liikuntaelinsairauden sekä käsi- ja jalkavoimien heikkous eivät myöskään ole este auton ajamiselle. Autoon on voidaan tehdä erilaisia käyttöä ja ajamista helpottavia muutoksia kuten polkimia voidaan korottaa, muuttaa kaasu ja jarru käsikäyttöisiksi ja asentaa autoon pyörätuolihissi tai -nostin.

Lähteet ja lisätietoa

Ajokykyyn vaikuttavista sairauksista ja vammoista voi lukea Terveyskirjaston sivuilta. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan terveyskirjaston sivuille.)

Liikuntaesteisen pysäköintitunnuksesta löytyy tietoa Terveyskirjaston sivuilta. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan terveyskirjaston sivuille.)

Tietoa auton hankinnan tuista ja muutostöistä löytyy Vammaispalvelujen käsikirjasta. Linkki aukeaa uuteen ikkunaan THL:n sivuille.)

Varusmiespalvelus ja siviilipalvelus

Suomessa miehillä on asevelvollisuus ja sinä vuonna kun nuori täyttää 18 vuotta tulee kirje kutsuntoihin. Asevelvollisuuden voi suorittaa varusmies- tai siviilipalveluksena. Jos sairauden hoito on hoitotasapainossa tai vamma on lievä, niin estettä varusmiespalvelukselle ei välttämättä ole. Arvion varusmieskelpoisuudesta tekee lääkäri.

Lisätietoa

Kysymyksiä ja vastauksia asevelvollisuudesta ja erityistarpeista löytyy puolustusvoimien sivuilta. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan puolustusvoimien sivuile.)

Tukiliiton sivulla on blogi-kirjoitus ”Puolustusvoimat kutsuvat kaikkia, mutta ottavat harvoja.” (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan Tukiliiton sivuille.)