Kuntoutuminen lähtee aina tilanteesta, että on tarve lisätä tai ylläpitää lapsen ja nuoren toimintakykyä. Kuntoutuminen tapahtuu lapsen tai nuoren arjessa, hänen lähiympäristössään ja hänelle merkityksellisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi perheen kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa ja vapaa-ajalla ovat ne paikat ja tilanteet, jossa lapsi ja nuori viettää eniten aikaansa ja jossa kuntoutuminen tapahtuu luontevimmin. Kuntoutuminen tapahtuu näin lapsen ja nuoren arkiympäristöissä ja kuntoutus tulee sovittaa perheen muuhun elämään.
Perheet voivat saada tukea ja kuntoutusta järjestöiltä. Kolmannen sektorin järjestöjen lisäksi näitä toimijoita voivat olla yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. Järjestöjen eri kohderyhmiä koskeva asiantuntemus, kokemus ja joustavuus sekä kokemus- ja vertaisosaajien mukanaolo mahdollistaa vertaisuuden kokemisen ja tiedon jakamisen. Järjestöjen kuntoutuksen palveluihin kuuluvat muun muassa erilaiset kuntoutuskurssit ja kuntoutuksen apuvälineet. Monet yhdistykset ja järjestöt toimivat myös kuntoutukseen liittyvissä hankkeissa ja projekteissa sekä tuottavat kuntoutukseen liittyviä palveluita esimerkiksi terapia- ja valmennuspalveluita.
Järjestöjen tekemässä kuntoutuksessa keskeistä on toiminnan mahdollisuuksien tarjoaminen lapselle ja nuorelle sekä heidän mahdollisuus elää omannäköistä hyvää elämää. Tällä tuetaan lapsen ja nuoren yhdenvertaista osallistumista arjentoimintoihin ja vapaa-ajan viettämiseen.
”Kuntoutuksen päämäränä ei ole pysyä mukana, vaan että elää omannäköistä hyvää elämää. Elämä on kunkin oma. ”
Koivikko & Sipari, 2021
Lisätietoa:
- Mitä on lasten kuntoutus?, (Linkki aukeaa Terveyskylä.fi-sivulle)
- Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus, Valtakunnallisen lasten ja nuorten kuntoutuksen julkaisema kirja 2021
- Arki kuntouttaa – vinkkejä kotiin, (Linkki aukeaa Terveyskylä.fi-sivulle)