Perheen polku
Erityistä tukea tarvitseva lapsi on aina ensisijaisesti lapsi. Perheen sujuva arki syntyy lapsen osallisuudesta perheen arkisiin touhuihin, joihin tueksi perhe saa tarvitsemansa tiedon ja oikea-aikaiset palvelut. Löydät perheiden poluilta tietoa lapsen eri ikävaiheisiin. Aiemmin on ajateltu, että erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet kulkevat palvelujärjestelmän heille suunnittelemaa polkua. Tällä sivustolla lähdetään ajatuksesta, että jokainen lapsi tai […]
Järjestöjen toiminta
Kiva, kun löysit Perheen palvelupolku -sivuston ja tätä kautta järjestöjen toiminnat. Järjestötoiminnasta voit löytää muita samankaltaisia asioita kokeneita perheitä. Järjestöjen työntekijät ovat tukena ja apuna silloin, kun te sitä tarvitsette. Järjestöt tarjoavat monipuolisia palveluita, näitä ovat mm. ohjausta ja neuvontaa vertaistukea ja kohtaamispaikkoja perheille, lapsille ja nuorille kuntoutumista tukevaa toimintaa esimerkiksi kursseja ja toimintavälineitä tukea […]
Uusi vertaistuellinen sivusto nuorilta nuorille
Hei 16-30-vuotias nuori/nuori aikuinen! Haluatko vaikuttaa uuden nuorten sivuston kehittämiseen ja tuottaa sisältöä uudelle nuorten vertaistuelliselle sivustolle? Voit osallistua kehittämiseen omalla tavallasi, juuri sen verran kuin sinulle sopii. Mikä juttu? Nuorten sivusto on nuorten kehittämä ja suunnittelema vertaistuellinen nettisivu kaikille erityistä tukea tarvitseville nuorille ja nuorille aikuisille. Sivusto on vielä kehitysvaiheessa ja nyt sinäkin pääset vaikuttamaan sen […]
Kun oma lapsi satuttaa – onko mitään tehtävissä?
Lapsen väkivaltainen käyttäytyminen on tärkeä, salattu ja vaiettu aihe, mutta samalla niin kovin tuttua monessa nepsyperheessä. Neuropsykiatrinen valmentaja Riikka Seppälän blogikirjoitus Kun oma lapsi satuttaa -onko mitään tehtävissä? koskettaa ja herättää ajatuksia.
MINUSTAKO VANHEMPI? – Kahden liikuntavammaisen henkilön mietteitä vanhemmuudesta
Tämä kirjoitus on koostettu kahden liikuntavammaisen henkilön ajatuksista, tunteista ja kokemuksista, joita heillä on ollut perheen perustamisesta, omasta mahdollisesta vanhemmuudesta, liikuntarajoitteiden vaikutuksista siihen sekä paineista, joita siihen liittyy. Toivomme, että voimme omilla kokemuksilla tuoda uusia näkökulmia perhehaaveisiin ja luoda uskoa omiin unelmiin.
Päivätoiminta ja eläkeputki – vai opiskelu ja työelämä?
Vamlasin Nuorissa vaikuttajissa toimiva Joonatan Pälkäs kirjoittaa työelämätaidoista ja työelämän esteettömyydestä sekä asenteista. Jos nuori ei pääse kiinni työelämään, hän on vaarassa passivoitua, syrjäytyä ja masentua. Verkostot kutistuvat olemattomiksi, ja päivät menevät yksin kotona. Samalla työelämä menettää osaavia ja motivoituneita työntekijöitä ja yhteiskunta itsenäisiä veronmaksajia.
Erityislapsiperheiden arki kuormittaa parisuhdetta
Kun perheenjäsenenä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, muuttuvat parisuhteen eri osa-alueet huomattavasti. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat parisuhteen arkeen: kotitöiden jakaminen, oma ja yhteinen aika tai harrastaminen saavat arjessa erilaisen roolin. Lapsen erilaiset hoitotoimenpiteet ja tarpeet määrittävät eri tavalla arjen toimintaa kuin aiemmin. Erityislapsen vanhemmuudella on selkeä vaikutus myös erityislapsen vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen, tunneyhteyteen ja seksuaalisuuteen. Kun […]
Tyytymätön terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai opetustoimen toimintaan – näin toimit
Muistutus Ollessasi tyytymätön terveydenhuollon, opetustoimen tai varhaiskasvatuspalvelun turvallisuuteen tai laatuun, on suositeltavaa selvittää asia ensin toimipaikan tai palvelusta järjestämisvastuussa olevan kunnan viranomaisen kanssa. Usein nopein tapa on selvittää asia keskustelemalla kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa tai tarvittaessa olemalla yhteydessä yksikön johtajaan (päiväkodin johtaja, koulun rehtori tai poliklinikan ylilääkäriin).
Seurustelu ja pitkäaikaissairaus
Pitkäaikaissairaus, oli se sitten neurologinen, somaattinen tai psyykkinen, tuo parisuhteeseen, seurusteluun, deittailuun ja perhe-elämään oman, erilaisen näkökulmansa. Sairaudesta puhuminen ja kertominen ei aina ole helppoa ja kumppanin voi olla vaikeaa ymmärtää täysin, miltä toisesta tuntuu. Kaikista tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että vaikka pitkäaikaissairaus olisi vaikeaoireinen tai vaatisi paljon hoitoa, sen vuoksi ei tarvitse kuitenkaan tyytyä […]