Oppilaan kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen tehdään tuloksellisesti yhteistyössä kodin kanssa.
Lapsen tai nuoren tulee saada tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin heti, kun tuen tarve ilmenee. Tuen tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa ja oppilas voi tarvita sitä vahvemmin tai keveämmin riippuen oppilaan tuen tarpeesta ja niiden laajuudesta. Lapsen tuen tarve on voinut tulla esiin jo ennen kouluikää ja silloin on erittäin tärkeää, että päivähoidon kanssa tehdään yhteistyötä, jotta tieto kulkee kouluun. Vanhemmat ja lapsi ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita, kun suunnitellaan, millaisista käytännöistä ja tuesta hyvä kouluarki muodostuu. Jos tuen tarve tulee esiin vasta kouluiässä, asian voivat ottaa puheeksi vanhemmat, opettaja, tai muu lapsen ja perheen kanssa työskentelevä ammattilainen.
Oppimisen tuki
Esi- ja perusopetuksen tukea koskeva lakimuutos astui voimaan syksyllä 2025. Oppilaan oppimista tuetaan oppimisen edellytyksiä tukevilla oppilasjärjestelyillä, ryhmäkohtaisilla tukimuodoilla tai oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Uudistuksen tavoitteena on tarjota oppilaille oikea-aikaista ja joustavaa tukea.
- Oppimisen edellytyksiä tukevat tukitoimet ovat hyvän ja laadukkaan opetuksen perusta kaikille oppilaille. Tukitoimet voivat olla käytännössä oppilaiden erilaisia tarpeita huomioivaa opetusta, erilaisia pedagogisia ratkaisuja tai rakenteellisia ratkaisuja kuten ennakointi, struktuuri, ryhmittely ja tauotus. Tärkeää on myös kodin ja koulun hyvä yhteistyö.
- Ryhmäkohtaiset tukimuotoja ovat esimerkiksi opettajan antama yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat kaikki oppilaita koskevaa koskevia.
- Oppilaskohtaiset tukitoimet otetaan käyttöön, jos arvioidaan, että opetuksen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä. Näitä tukitoimia voivat olla erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja osittain muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet, oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiset.
Oppilaan tuen tarvetta ja toteuttamista tulee suunnitella yhteistyössä joustavasti ja pitkäjänteisesti. Tuen tarvetta ja tukitoimien toimivuutta tulee arvioida säännöllisesti ja tehdä tarvittavia muutoksia.
Lisätietoja:
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt perusopetuksessa | Opetushallitus
Ryhmäkohtaiset tukimuodot perusopetuksessa | Opetushallitus
Oppilaskohtaiset tukitoimet perusopetuksessa | Opetushallitus
Osallistumisen apuvälineiden järjestämisvastuu
Kaikilla koululaisilla on oikeus osallistua toiminnalliseen oppimiseen, välituntileikkeihin, koululiikuntaan ja muuhun koulun toimintaan. Osallistuminen tukee lapsen oppimista ja viihtymistä koulussa. Onnistumisen kokemukset parantavat itsetuntoa. Yhteisen tekemisen kautta jokainen löytää paikkansa, ja voi löytyä myös uusia kavereita.
Toiminnalliset työtavat ja liikkuminen edistävät eri oppiaineiden sisältöjen oppimista. Esimerkiksi aktiiviset välitunnit ovat tärkeä osa koulupäivää. Välitunneilla ystävystytään ja ryhmäydytään lasten omilla ehdoilla. Kouluilla on velvollisuus huolehtia, että kaikki voivat osallistua myös liikuntatunneille. Siihen tarvitaan luovuutta ja soveltamista, joskus myös apuvälineitä, avustajan tukea tai kuljetuksen järjestämistä. Lapset omaksuvat toisiltaan ja aikuisilta toimintatapoja sekä asenteita, joilla he tulevaisuuden aikuisina toimivat. Koululiikunnasta vapauttaminen ei ole ratkaisu, vaan kouluilla on velvollisuus huolehtia kaikkien mahdollisuudesta osallistua liikuntatunneille. (Yhdenvertainen osallistuminen koulussa)
Lisätietoa:
Kaikilla lapsilla on oikeus koululiikuntaan, Tukiliiton Malike-toiminta
Kaikilla lapsilla on oikeus yhdenvertaiseen oppimiseen
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista turvaa vammaisten lasten ja nuorten oikeuden yhdenvertaiseen oppimiseen ja koulutukseen yleisessä koulutusjärjestelmässä (artikla 24). Vammaisten lasten ja nuorten tulee saada tarvitsemansa kohtuulliset mukautukset ja yksilölliset tukitoimet voidakseen käydä koulua ja opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen artiklassa 29 säädetään siitä, että lapsen koulutuksessa tulee pyrkiä lapsen persoonallisuuden, lahjojen ja valmiuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen.
Esteettömyys kuuluu liikkumiseen, näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon. Sillä tarkoitetaan kaikenlaisten ihmisten huomioimista ja heidän osallistumisen yhdenvertaista mahdollistamista esimerkiksi rakennetussa ympäristössä, julkisissa liikennevälineissä. Esteteettömyys liittyy myös aineettomaan ympäristöön. Puhutaan sosiaalisesta, psyykkisestä ja kognitiivisesta esteettömyydestä, joka on saavutettavuutta. Esimerkiksi autismikirjon ihmisten näkökulmasta esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen tarkoittaa huomion kiinnittämistä mm. kommunikoinnin, kanssakäymisen, ympäristön ja aistitoiminnan aiheuttamiin esteisiin.
Lisätietoja:
- Esteettömyys – Autismiliitto, (Linkki aukeaa Autismiliiton sivuille)
- Saavutettavuus | Invalidiliitto (Linkki aukeaa Invalidiliiton sivuille)
- Lapsen oikeudet (Linkki aukeaa Lapsen oikeuksien sivuille)
- YK:n vammaissopimus (Linkki aukeaa Tukiliiton sivuille)
Koulunkäyntiin liittyvää sanastoa
Koulunkäyntiin ja siihen liittyvään tukeen kuuluu sellaista sanastoa, joka ei ole välttämättä tuttua. Täältä löydät tietoa, mitä noilla käsitteillä tarkoitetaan.
Pidennetty oppivelvollisuus=Lapsella todettu heti syntymän jälkeen tai myöhemmän kehityksen aikana kehitysvamma, sairaus tai muu kehityksen viivästymä, jonka vuoksi hänellä ei ilmeisesti ole mahdollisuutta suorittaa perusopetukselle säädettyjä tavoitteita yhdeksessä vuodessa. Tuolloin hänellä on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, joka alkaa vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin. Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle annettavassa esiopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia. Lisätietoja opetushallituksen sivuilta.
Laajennettu oppivelvollisuus=Oppivelvollisuusikä jatkuu 18 ikävuoteen ja tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Lisäksi vahvistetaan ohjausta ja oppilashuollon palveluita sekä peruskoulun mahdollisuuksia tarjota jokaiselle riittävät valmiudet suoriutua toisen asteen koulutuksesta. Lue lisää aiheesta Kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuudesta.
Pedagoginen tuki= tapoja järjestää opetusta, keinoja miten opetetaan, käytettyjä opetusmenetelmiä, opetuksen toteuttamisen suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus. Katso tarkemmin kolmiportainen pedagoginen tuki.
Pedagogiset suunnitelmat= koululuilla on omat pedagogiset suunnitelmat, jotka sisältävät mm. toiminnan arvopohja, opetuksen toteuttaminen, tilojen kuvaus, oppilaiden osallisuus. Erityisopetusta saaville oppilaille tehdään kolmiportaisen tuen eri vaiheissa tehostetun tuen oppimissuunnitelma (katso täältä mitä se voi sisältää) ja erityisessä tuessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, Lisätietoa HOJS:sta).
Oppimisen esteettömyys= Esteettömyys käsitetään laajasti. Se ymmärretään pedagogisena esteettömyytenä, asenteellisena, psyykkisenä ja sosiaalisena esteettömyytenä, vuorovaikutuksen esteettömyytenä, tilojen ja ympäristön esteettömyytenä sekä tietotekniikan käytettävyytenä. Aistiystävällinen, Sosiaalisesti turvallinen, Selkeä ja ennakoitava, Vahvuuksiin keskittyvä.
Vanhempain liitto yhteistyössä OAJ:n kanssa on julkaissut koulunkielen sanaston, joka löytyy Vanhempainliiton sivuilta.