Leikki-ikäinen osallistuu usein varhaiskasvatukseen. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille. Perheen tilanne, esimerkiksi vanhemman työttömyys tai hoitovapaa, ei vaikuta lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta. Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatuksessa laaditaan jokaiselle lapselle henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Tähän suunnitelmaan kirjataan tarvittaessa lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle tulee taata riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus. Varhaiskasvatuksessa annettava tuki muuttuu kolmiportaiseksi elokuussa 2022.
Varhaiskasvatuksessa leikki on toiminnan ytimessä. Se on keskeinen lapsen kehitystä ja hyvinvointia edistävä toimintatapa. Siinä yhdistyvät oppimista edistävät elementit: innostus, yhdessä tekeminen ja omien taitojen haastaminen. Varhaiskasvatus onkin tärkeä leikki-ikäisen ympäristö, jossa löytyy saman ikäisiä kavereita. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä erilaisista kokemuksistaan. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstö huolehtii siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Henkilöstön tukee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä.
Lue vammaisen lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksen tukeen. (Linkki aukeaa Tukiliiton sivuille uuteen välilehteen)
Yhdenvertainen osallistuminen edellyttää apuvälineitä
On lapsen oikeus ja työntekijöiden etu, että lapsella on varhaiskasvatuksessa käytössään hänen tarvitsemansa toimintavälineet. Lue Toimintavälineet vaikeasti vammaisen lapsen kasvun ja osallistumisen tukena varhaiskasvatuksessa -artikkeli klikkaamalla tästä. (Linkki aukeaa Tukiliiton sivuille uuteen välilehteen)
Milloin varhaiskasvatuksen tuen tulee olla vammaisen lapsen saatavilla?
Varhaiskasvatuslaissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, joka on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Varhaiskasvatuslain ja sen esitöiden mukaan lapsella on kaikilla tuen tasoilla oikeus saada tukea mahdollisimman pian, kun tuen tarve on havaittu. Tuen saaminen ei edellytä esimerkiksi lääketieteellistä diagnoosia, eikä tuen kolmitasoinen/-portainen malli vaadi portaittaista etenemistä, vaan päätös erityisestä tuesta voidaan tehdä sen edellytysten täyttyessä, vaikka tehostettua tukea ei olisi annettu. Lapsen oikeus varhaiskasvatuksen tukeen on subjektiivinen, eli tarpeellinen tuki on järjestettävä aina kunnan määrärahoista riippumatta.
Varhaiskasvatuslaki esitöineen velvoittaa lain soveltajaa nimenomaisesti viivytyksettömään päätöksentekoon, jotta lapsen oikeus tarvitsemaansa tukeen toteutuu oikea-aikaisesti. Myös perustuslakivaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat varhaiskasvatuslakia arvioidessaan korostaneet viivytyksettömän päätöksenteon tärkeää merkitystä, koska kyse on lapsen tukea koskevan oikeuden toteuttamisesta, jonka tulee olla tehokasta.
Tuen oikea-aikaisuuden varmistaminen edellyttää ennakointia. Vammaisen lapsen tuen tarpeet, esimerkiksi sellaisten apuvälineiden tarve, joita lapsi tarvitsee voidakseen osallistua varhaiskasvatukseen ja siihen kuuluvaan toimintaan yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, on perusteltua kartoittaa jo etukäteen ja ryhtyä viipymättä toimiin tuen järjestämiseksi siten, että se on lapsen saatavilla, kun hän aloittaa varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatuksen järjestäjä vastaa niistä tukitoimista ja tukipalveluista, kuten apuvälineistä ja avustamispalveluista, joita lapsi tarvitsee varhaiskasvatukseen osallistumiseensa. Tällaisia tukitoimia ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tarvittavat toiminnan käytännön järjestämiseen, liikkumiseen ja muihin fyysisiin toimintoihin liittyvät järjestelyt, kuten esimerkiksi pyörätuoliluiskat ja kaiteet. Apuvälineet voivat liittyä esimerkiksi lapsen kommunikaation, näön, kuulon, liikkumisen tai muun fyysisen tuen tarpeeseen. Tällaisia apuvälineitä olisivat lapsen oppimisen ja kehityksen tukemiseksi tarvittavat lelut, kommunikointia ja vuorovaikutusta tukevat välineet, kuten esimerkiksi kommunikointia tukevat tietoteknisetsovellukset, pelit tai äänikirjat. Avustajapalvelut ovat yksittäiselle lapselle tai koko ryhmälle suunnattua tukea. Kaikilla tuen tasoilla lapsella on oikeus erilaisiin tukitoimiin ja -palveluihin tarpeensa mukaan.
Palvelut ja tukitoimet, joita lapsi tarvitsee jokapäiväisessä elämässään, kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulle. Mahdolliset vastuunjakoon liittyvät epäselvyyden eivät saa johtaa siihen, että lapsi jää varhaiskasvatuksessa vaille tukea, johon hänellä on oikeus. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan onkin tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa lapsen tarvitseman tuen ja palvelujen kokonaisuuden arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Lapsen tuen tarvetta, riittävyyttä ja toteutumista on arvioitava tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tai tuen tarpeen muuttuessa. Erityisestä ja tehostetusta tuesta on tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös samoin kuin tukipalveluista yleistä tukea saavalle lapselle.
Se, että varhaiskasvatuksen tukea ei järjestetä oikea-aikaisesti, vaarantaa lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, joka turvataan paitsi varhaiskasvatuslaissa myös Suomea lain tasoisina velvoittavissa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja YK:n vammaisyleissopimuksessa. Tuen puuttuminen estää myös monien muiden lapselle kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien, kuten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Kun varhaiskasvatuksen tuki järjestetään lain edellyttämällä tavalla viipymättä ja oikea-aikaisesti, ennaltaehkäistään lapsen myöhempää tuentarpeiden moninaistumista ja raskaampien ja kalliimpien tukitoimien tarvetta.
Lapsen tukea ja tukipalveluita koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta (AVI). Mikäli lapsen yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen ei toteudu tuen puuttumisen vuoksi, asiasta on lisäksi mahdollista tehdä muistutus kyseiselle toimintayksikölle tai kantelu AVI:in tai eduskunnan oikeusasiamiehelle. AVI voi saamiensa yhteydenottojen perusteella antaa varhaiskasvatuksen järjestäjälle myös ennakoivaa ohjausta.
Alkuperäinen artikkeli julkaistu Tukiliiton sivuilla.
Lisätietoa:
Voit lukea varhaiskasvatukseen liittyvistä oikeuksista tältä Tukiliiton sivulta.
Varhaiskasvatuksen tukea käsitellään opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla, ja sivulta löytyy varhaiskasvatuksen tuesta myös usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.
Varhaiskasvatuksen tukea käsitellään lisäksi kuntia varhaiskasvatuksen järjestäjinä velvoittavien varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 5 luvussa sekä oppimis- ja ohjauskeskus Valterin verkkosivuilla.