Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen myönnettävää henkilökohtaista apua kutsutaan usein vapaa-ajan avuksi. Vammainen henkilö päättää itse, mitä hän haluaa vapaa-ajallaan tehdä, ja hän on oikeutettu saamaan näihin tekemisiin tarvitsemansa henkilökohtaisen avun.