Kun lapselle syntyy varhaisen vuorovaikutuksen kautta riittävä perusturva, hän luottaa itseensä ja pystyy laajentamaan elinpiiriään tutkimalla ja valloittamalla lähiympäristöä. Lapsi oppii myös turvautumaan aikuisiin ja vastaanottamaan hoivaa ja tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee.
Lapsen kehitykselle on tärkeää, että hän voi solmia pysyvän ja pitkäkestoisen tunnesuhteen muutamaan häntä pääsääntöisesti hoitavaan aikuiseen. Lapsen ja vanhemman välille syntyy kiintymyssuhde, tunneside, joka muotoutuu ja vahvistuu yhteisissä arjen touhuissa.
Arjen yhteiset hetket tukevat parhaiten lapsen kasvua ja kehitystä. Myös erityistä tukea tarvitsevalle lapselle esimerkiksi kylvyn, ruokailun tai vaipan vaihdon yhteydessä tapahtuva vuorovaikutus antaa kokemuksia kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Leikit, lorut ja ulkoilu rytmittävät pienen päivää ja tukevat monipuolisesti kehitystä. Lisäksi tunteiden sanoittaminen ja lohduttaminen arjessa tuo turvallisuutta ja auttaa lasta hahmottamaan omaa ja toisten toimintaa. Yhdessä opetellaan elämää ja ympäröivää maailmaa.
Yhteisellä tekemisellä ei tarvitse aina olla suunnitelmia ja päämääriä. Tärkeää on olla yhdessä ja jakaa erilaisia kokemuksia. Välillä vanhempi houkuttelee vauvaa yhteiseen touhuun ja vauva vastaa siihen. Välillä taas aloite, esimerkiksi itku, jokeltelu tai lelun näyttäminen, tulee vauvalta, ja vanhempi vastaa: lohduttaa, rauhoittaa, juttelee takaisin, yhtyy lelun ihmettelyyn, ihastelee vauvan taitoja.
Kukin vauva ja vanhempi on erilainen perustemperamentiltaan. Se asettaa erilaisia haasteita myös heidän väliselle vuorovaikutukselle ja muovaa sitä omannäköiseksi. Reseptiä yhteen ainoaan oikeanlaiseen suhteeseen ei ole olemassa. Molemminpuolinen tutustuminen ja vauvan hoidon harjoittelu vievät aikaa – ei tarvitse pelästyä, jos tuntee itsensä aluksi kömpelöksi tai epävarmaksi.
Lähteet ja lisätietoa:
Lue lisää MLL:n oppaasta (linkki aukeaa uuteen ikkunaan MLL:n oppaaseen (PDF)).
Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus, MLL (Linkki aukeaa MLL:n sivuille)