Perheen hyvinvointi on kiinni jokaisen sen jäsenen hyvinvoinnista ja siksi onkin tärkeä, että palveluissa huomioitaisiin erityistä tukea tarvitsevan lapsen lisäksi vanhemmat ja sisarukset. Lisäksi on tärkeää, että perheen tukiverkkoon kuuluvat sukulaiset ja ystävät saavat tarvittavaa tietoa ja ovat tukena lapsen arjessa.
Perheen lähiturvaverkolla, joka koostuu esim. sukulaisista, ystävistä ja naapureista, on tärkeä rooli tunteiden ja hoidon vastuunjakajina. Keskustelut ja tekemiset heidän kanssaan tarjoavat vaihtelua ja iloa niin vanhemmille kuin lapsillekin.
Perheen tukiverkot tarjoavat tärkeää konkreettista apua sekä henkistä turvaa. Ajoittain hankalaa arkea ja unettomia öitä on helpompi kestää, kun tietää, että mahdottoman tilanteen edessä helpotusta on saatavilla. Turvaverkon tärkeyttä vanhemmat kuvaavat mm. seuraavasti: ”On tärkeää tietää, että ystävä on puhelinsoiton päässä, kun perhe apua tarvitsee”. Toisaalta tutkimukset kertovat, että omasta väsymisestä vanhempana ei ole helppo sanoa ääneen. Meidän suomalaisten sanotaan olevan huonoja pyytämään apua, onko se sitten sitä sisun nurjaa puolta.
Entä, jos sitä lähitukiverkkoa isovanhemmista, kummeista, ystävistä tai naapureista ei ole. Tässäkin tilanteessa on tärkeä rakentaa turvaverkkoa esimerkiksi yhdessä ammattilaisten kanssa. Sosiaalitoimesta voi kysyä kunnan tarjoamia mahdollisuuksia apuun, järjestöillä on erilaisia kotiapupalveluja ja miksi ei naapurin opiskelijatyttöä voisi kysyä tarvittaessa apuun.
Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tai perheelle voidaan järjestää tukihenkilö tai -perhe. Lue lisää tukihenkilöön ja -perheeseen liittyvistä asioista THL:n sivulta. Järjestöjen tarjoamasta avusta arkeen esimerkkinä on Leijonaemojen Leijonapartio-toiminta, josta saat lisätietoa täältä. Vertaistukitoiminnassa voit saada tärkeitä vinkkejä muilta perheiltä, mistä he ovat löytäneet oman turvaverkkonsa. Katso tietoa järjestöjen vertaistukitoiminnasta täältä.