Marjo Juuti-Tavi

AAMOS Kuntoutus- ja terapiapalvelut (ent. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Aamos) tarkoituksena on edistää sairaiden ja vammaisten sekä psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä mahdollisuuksia hyvään ja tasavertaiseen elämään. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tuottaa ja kehittää kuntoutuspalveluja lapsiperheille ja nuorille sekä asiantuntijapalveluja lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille.

Vamlas on vammaisten lasten ja nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävä säätiö. Lisäämme vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten, nuorten sekä heidän perheidensä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa, erityisesti harrastuksissa, koulussa, oppilaitoksissa ja työelämässä.

Kuntoutus on lapsen elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutteista toimintaa, jota ei voi irrottaa lapsen muusta elämästä. Kuntoutuksessa tulee huomioida perheen elämäntilanteen, lapsen luonnollisen kasvurytmin ja kuntoutuksen yhteensovittaminen. Kuntoutuksessa pyritään lapsen, nuoren ja perheen mahdollisimman sujuvaan arkeen.

Näkövammaisten liitto on näkövammaisten oma järjestö ja näkövammaisyhdistysten yhteistyöjärjestö. Alueyhdistyksissämme (14 kpl) eri puolilla Suomea toiminnassamme on mukana kaikenikäisiä näkövammaisia läheisineen. Olemme näkövammaisuuden, näkemisen, näkövammaisten palveluiden, vertaistuen ja oikeuksienvalvonnan asiantuntijoita.

Epilepsialiitto on valtakunnallinen järjestö, joka tarjoaa vertaistukea, toimintaa ja tietoa. Perhetoimintamme on kaikille epilepsiaa sairastaville lapsille, heidän vanhemmilleen, sisaruksille ja muille läheisille avointa sekä maksutonta.

Leijonaemot ry on erityislasten vanhempien vertaistukijärjestö. Toiminta on tarkoitettu kaikille erityislasten vanhemmille, lasten iästä ja diagnoosista riippumatta. Toimintaan ovat tervetulleita mukaan biologiset ja sijaisvanhemmat, adoptiovanhemmat, bonusvanhemmat sekä vanhemmat, joiden erityislapsi on sijoitettuna tai menehtynyt.

Jokainen lapsi tarvitsee kavereita. Kaverien kanssa jaetaan lapsuuden riemuja ja opitaan elämisen taitoja. Ne tukevat sosiaalisten taitojen oppimista, minäkuvaa ja luovat hyvinvointia. Ihmisenä olon perustarpeeseen kuuluu tarve vastavuoroisiin ystävyyssuhteisiin ja monien ihmisten kanssa muodostettuihin vertaissuhteisiin. Vertaissuhteet muodostuvat lapsella usein miten päiväkodissa, koulussa ja kotipihan leikeissä. Pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen ja nuoren kaverisuhteiden syntymisessä ja ylläpidossa voi olla […]

Leikki-ikäinen osallistuu usein varhaiskasvatukseen. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta alle kouluikäisille lapsille. Perheen tilanne, esimerkiksi vanhemman työttömyys tai hoitovapaa, ei vaikuta lapsen oikeuteen saada varhaiskasvatusta. Kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen.

Järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa ohjauksen ja neuvonnan kautta tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaisten kohtaamispaikkojen järjestäminen, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lastenhoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa. Lue lisää järjestöjen palveluista (linkki aukeaa Perheen palvelupolku -sivuston toiselle sivulle).

Lapsi tarvitsee onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuksia harjoitella oma-aloitteisuutta. Lapsi tarvitsee kiitosta ja kannustusta sekä tunteen siitä, että vanhemmat ovat kiinnostuneita hänen asioistaan ja he ovat saatavilla sekä tukena.

Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa. Aikuinen voi auttaa sanoittamalla omia tunteitaan ja toimintaansa. Samoin aikuinen voi sanoittaa ja validoida lapsen kokemusta. Yhdessä lapsen kanssa voidaan etsiä ja pohtia ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin.

Lapsen osallisuus tarkoittaa tasa-arvoista ja täysivaltaista toimimista omissa lähiyhteisöissä sekä koko yhteiskunnassa. Lapsen oikeus osallisuuteen perustuu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen (linkki aukeaa Suomen Unicefin sivuille). Erityistä tukea tarvitsevan lapsen osallisuutta arjessa voi edistää esimerkiksi seuraavin keinoin:

Isovanhempien tuki on yksi keskeinen tekijä perheen hyvinvoinnin kannalta. Isovanhemmat voivat tarjota aikaa, tukea ja elämänviisauttaan eli olla ihan tavallisessa koululaisen arjessa mukana. Isovanhemmat ovat tärkeitä lapsille, mutta tällä suhteella on erittäin tärkeä merkitys myös isovanhempien hyvinvoinnille.

Lapsi voi saada yhdentasoista tukea kerrallaan ja tuen portailla voidaan liikkua tarpeen mukaan molempiin suuntiin. Tukitoimien tarkoituksena on auttaa lasta oppimaan, käymään koulua ja ehkäistä pulmien vaikeutumista. Ensisijainen ratkaisu on se, että lapsi käy lähikoulua ja hän saa tarvittavan tuen sinne. Oppilas- ja opiskeluhuollon toimenpiteet tukevat oppimista, koulunkäyntiä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja hyvinvointia.

Kaikilla koululaisilla on oikeus osallistua toiminnalliseen oppimiseen, välituntileikkeihin, koululiikuntaan ja muuhun koulun toimintaan. Osallistuminen tukee lapsen oppimista ja viihtymistä koulussa. Onnistumisen kokemukset parantavat itsetuntoa. Yhteisen tekemisen kautta jokainen löytää paikkansa, ja voi löytyä myös uusia kavereita.

Leijonaemojen lista kunnan palveluista (linkki vie Leijonaemojen kotisivuille) Vammaisperheyhdistys Jaatisen tietopankki palveluista ja niitä koskevista laista (linkki vie Jaatistietopankin sivuille). Tukiliiton Pikaopas perheiden palveluihin (linkki vie oppaan PDF-versioon). Järjestöjen sosiaaliturvaopas (linkki vie oppaan PDF-versioon). Erityislapsiperheiden ensitietosivusto tuo tietoa perheiden alkuvaiheeseen, painopisteenä sosiaalipalvelut. (Linkki vie Erityisperheet.fi sivuille)

Koulunkäyntiin ja siihen liittyvään tukeen kuuluu sellaista sanastoa, joka ei ole välttämättä tuttua. Täältä löydät tietoa, mitä noilla käsitteillä tarkoitetaan.