Vauvaikä

Sisaruus on ensisijaisesti sisaruutta silloinkin, kun sisko tai veli on pitkäaikaissairas tai vammainen. Sisarukset itse kuvaavat tätä usein: ”Ihan tavallista sisaruutta, rakkautta ja riitoja”. Tilanteeseen liittyy kuitenkin eri näkökulmia, jotka on hyvä huomioida. 

Ensitiedosta Vammaisperheyhdistys Jaatisen sivulla (linkki aukeaa uuteen ikkunaan Jaatinen ry sivuille). Hyvä ensitieto kantaa. Tukiliiton opas (linkki aukeaa oppaan PDF-versioon uuteen ikkunaan).

Isovanhempien tuki on yksi keskeinen tekijä perheen hyvinvoinnin kannalta. Isovanhemmat voivat tarjota aikaa, tukea ja elämänviisauttaan eli olla ihan tavallisessa arjessa mukana. Isovanhemmat ovat tärkeitä lapsille, mutta tällä suhteella on erittäin tärkeä merkitys myös isovanhempien hyvinvoinnille.

Kelan kautta perheet voivat saada erilaisia etuuksia ja palveluita riippuen perheen tilanteesta. Kelan julkaisemasta pikaoppaasta perheiden palveluihin löytyy tiivistetysti tietoa palveluista lapsen iän mukaan. Kela-Kerttu -palvelu neuvoo perhe-etuusasioissa. Kelan sivuilta löydät tarkempaa tietoa näistä perheiden palveluista (linkki aukeaa Kelan sivuille).

Tietoa sosiaaliturvasta sekä neuvontaa ja ohjausta palveluista antavat hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijät ja vammaispalveluohjaajat. Myös sairaaloiden sosiaalityöntekijät, kuntoutusohjaajat sekä potilas- ja vammaisjärjestöt neuvovat ja ohjaavat palveluihin. Jos olet epävarma, mihin sinun tulisi ottaa yhteyttä esimerkiksi tukitoimiin, palveluihin tai kuntoutussuunnitelmaan liittyen, voit aina kysyä apua järjestöjen työntekijöiltä.

Lapsen ja vanhemman tunnesuhde on kasvatuksen perusta. Tunnesuhteen pohjana on kiintymyssuhde, jonka lapsi muodostaa häntä hoivaaviin vanhempiin kolmen ensimmäisen vuoden aikana. Sanaton vuorovaikutus on erityisen tärkeää varhaisessa kehitysvaiheessa olevalle lapselle. Vuorovaikutukseen liittyy kielen lisäksi esimerkiksi katsekontakti, eleet, ilmeet ja fyysinen kontakti. Usein ne tukevat verbaalista ilmaisua, mutta vuorovaikutus voi rakentua myös pelkästään niiden varaan.

Vanhemmuus on tietoja ja taitoja selvitä arjesta lastensa kanssa. Se on myös tunnetta vastuusta ja velvoitteista. Se on onnea, jostain mikä ei ole koskaan kokonaan omaa. Vanhemmuus on muuttuva ja moninainen ilmiö, joka voidaan nähdä kulttuurin tuotteena tai sosiaalisissa yhteyksissään rakentuneena. Se on aina sidoksissa aikaan, paikkaan, yhteiskunnan ja yhteisön arvoihin ja tapoihin sekä perheen tilanteeseen ja elinoloihin.  

Järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa ohjauksen ja neuvonnan kautta tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaisten kohtaamispaikkojen järjestäminen, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lastenhoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa. Lue lisää järjestöjen palveluista (linkki aukeaa Perheen palvelupolku -sivuston toiselle sivulle).

Erityislapsen tai -nuoren perheissä arki on omannäköistä ja erilaisia haasteita täynnä. Monesti perheen kuormitusta lisää vaikeasti hahmotettavassa palvelujärjestelmässä sukkuloiminen. Vaikeaselkoisuus voi johtua esimerkiksi siitä, ettei palvelujärjestelmässä tunnisteta erilaisia tuen tarpeita tai selkeästi etenevä palvelupolku puuttuu. Palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa on myös paljon alueellisia eroja.  

Perheille, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on tarjolla sosiaalipalveluita ja tukia perheen tilanteen helpottamiseksi. Sosiaalipalveluita ja erilaisia tukimuotoja tarjoavat useat eri tahot. Ongelmana on ollut, että palveluita on vaikea löytää ja kokoavaa tahoa ei ole ollut. Erityisperheet.fi on tiivis tietopaketti sosiaalipalveluista ja tuista.

Alkuvaiheessa vauva tarvitsee vanhempaa perustarpeista huolehtimiseen. Riittävän hyvä vuorovaikutussuhde lapsen ja vanhemman välillä on erityisen tärkeä. Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman yhdessä tekemistä, kokemista ja olemista ensivuosina. 

Kun lapselle syntyy varhaisen vuorovaikutuksen kautta riittävä perusturva, hän luottaa itseensä ja pystyy laajentamaan elinpiiriään tutkimalla ja valloittamalla lähiympäristöä.  Lapsi oppii myös turvautumaan aikuisiin ja vastaanottamaan hoivaa ja tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee. 

Muistutus Ollessasi tyytymätön terveydenhuollon, opetustoimen tai varhaiskasvatuspalvelun turvallisuuteen tai laatuun, on suositeltavaa selvittää asia ensin toimipaikan tai palvelusta järjestämisvastuussa olevan kunnan viranomaisen kanssa. Usein nopein tapa on selvittää asia keskustelemalla kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa tai tarvittaessa olemalla yhteydessä yksikön johtajaan (päiväkodin johtaja, koulun rehtori tai poliklinikan ylilääkäriin).

Kun perheenjäsenenä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, muuttuvat parisuhteen eri osa-alueet huomattavasti. Suurimmat vaikutukset kohdistuvat parisuhteen arkeen: kotitöiden jakaminen, oma ja yhteinen aika tai harrastaminen saavat arjessa erilaisen roolin. Lapsen erilaiset hoitotoimenpiteet ja tarpeet määrittävät eri tavalla arjen toimintaa kuin aiemmin. Erityislapsen vanhemmuudella on selkeä vaikutus myös erityislapsen vanhempien keskinäiseen vuorovaikutukseen, tunneyhteyteen ja seksuaalisuuteen. Kun […]

Oli iloinen päivä, kun sain tietää, että tyttäreni perheessä on odotettavissa iloinen perhetapahtuma. Keväällä meitä on kolme, minulle kerrottiin. Olen mummu myös viidelle kahden poikani lapselle ennestään.

Tietoa varhaisesta Vuorovaikutuksestahttps://www.jaatistietopankki.fi/vaihtuvat-elamantilanteet/uhmaiat-kehitysvaiheet/varhainen-vuorovaikutus/ (linkki aukeaa Jaatistietopankin sivuille) Ensi- ja turvakotien liitto auttaa verkossahttps://ensijaturvakotienliitto.fi/apua-sinulle/apua-verkossa/ (linkki vie ensi- ja turvakotien liiton sivuille) Väestöliiton video ”Lapsen tunne-elämän kehitys ja leikki” https://youtu.be/7ONmlta1wbQ (linkki vie YouTubeen). Vauvan Vuosi – Leikkien. Videolla vinkkejä, miten voi leikkiä 0 – 12 kuukauden ikäisen vauvan kanssa ja miten leikkivalikoima kasvaa vähitellen: https://www.youtube.com/watch?v=ix3ldAKZFkg. (linkki vie Paputuubin […]