Nuoruus

Huoltajat voivat asioida Omakannassa myös yli 10-vuotiaan alaikäisen puolesta, kun terveydenhuollossa on tehty tarvittavat muutokset tietojärjestelmiin Huoltaja voi katsella Omakannassa lapsensa terveystietoja, kuten kirjauksia käynneistä lääkärin vastaanotolla tai kouluterveydenhoitajalla. Myös rokotukset ja laboratoriotiedot näkyvät Omakannassa, samoin kuin lapsen reseptit. Palvelun kautta on myös mahdollista lähettää pyyntö reseptin uusimisesta. Huoltaja voi myös antaa Omakannassa lapsen puolesta […]

Taidetta ja kädentaitoja voi harrastaa ryhmässä, kaverin kanssa tai itsenäisesti. Kansalais- ja työväenopistot tarjoavat eri taidelajien ryhmiä ja isoimmissa kaupungeissa voi olla yksityisiä toimijoita. Näyttelyissä ja eri esityksissä esimerkiksi teatterissa käyminen on mukava ja virkistävä harrastus. Erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille voi löytyä oma harrastusryhmä esimerkiksi vammaisjärjestön tai muun toimijan kautta. Jos tällaista ei […]

Liikunta kuuluu meille kaikille. Soveltavalla liikunnalla (erityisliikunta) tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Suomen kunnissa kolmanneksesta löytyy erityisliikunnan ohjaaja, jonka tehtävänä on soveltavan liikunnan organisoiminen ja koordinointi alueella, alan asiantuntijana toimiminen sekä […]

Ohjaamosta nuori saa apua työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa. Ohjaamo on tarkoitettu kaikille alle 30 -vuotiaille nuorille. Ohjaamoita on noin 70 eri puolilla Suomea. Ohjaamoiden toiminnasta kerrotaan täällä. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan Ohjaamo sivuille.)

Jos 16-29 -vuotias tarvitsee tukea arjessa selviytymiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun, hän voi hakea Kelan nuoren ammatillista kuntoutusta. Kuntoutukseen voi hakea, jos nuori ei ole löytänyt sopivaa opiskelu alaa tai työpaikkaa, opiskelu on keskeytynyt tai vaarassa keskeytyä tai siviili- tai asepalvelus on keskeytynyt ja nuori tarvitsee apua tulevaisuuden suunnitteluun. Näihin kuntoutuksiin voi hakea ilman lääkärin todistusta: […]

Sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman, pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia.  Sisutoiminnassa on ohjaajia enemmän kuin muissa ryhmissä ja siellä tarvitaan aikuisen tukea. Partio-ohjelmaa sovelletaan osanottajien tarpeiden mukaan. Tutustu Sisupartioon Partio.fi -sivuilla. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan Partion sivuille.)

Luonnossa liikkuminen rauhoittaa, siitä saa voimavaroja ja luonto on meitä kaikkia lähellä. Luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat tällä hetkellä suuressa suosiossa. Metsähallitus ylläpitää kymmeniä esteettömiä ja helppokulkuisia retkikohteita, jotka soveltuvat myös apuvälineillä liikkuville tai helppoja reittejä hakeville. Sairauksien, vammojen, pienten lasten kanssa liikkumisen ei tarvitse olla este luonnossa liikkumiselle ja ainutlaatuisille elämyksille.

Kuntoutus on lapsen elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutteista toimintaa, jota ei voi irrottaa lapsen muusta elämästä. Kuntoutuksessa tulee huomioida perheen elämäntilanteen, lapsen luonnollisen kasvurytmin ja kuntoutuksen yhteensovittaminen. Kuntoutuksessa pyritään lapsen, nuoren ja perheen mahdollisimman sujuvaan arkeen.

Järjestöjen palveluihin kuuluvat muun muassa ohjauksen ja neuvonnan kautta tiedon jakaminen, vertaistuki ja erilaisten kohtaamispaikkojen järjestäminen, perheiden lomatuet ja yhteiset leirit, erilaiset kuntoutukset ja kuntoutuksen apuvälineet, lastenhoitoapu sekä tuki erilaisissa elämän kriisi- tai muuttuvissa tilanteissa. Lue lisää järjestöjen palveluista (linkki aukeaa Perheen palvelupolku -sivuston toiselle sivulle).

Erityislapsen tai -nuoren perheissä arki on omannäköistä ja erilaisia haasteita täynnä. Monesti perheen kuormitusta lisää vaikeasti hahmotettavassa palvelujärjestelmässä sukkuloiminen. Vaikeaselkoisuus voi johtua esimerkiksi siitä, ettei palvelujärjestelmässä tunnisteta erilaisia tuen tarpeita tai selkeästi etenevä palvelupolku puuttuu. Palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa on myös paljon alueellisia eroja.  

Harrastuksiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen myönnettävää henkilökohtaista apua kutsutaan usein vapaa-ajan avuksi. Vammainen henkilö päättää itse, mitä hän haluaa vapaa-ajallaan tehdä, ja hän on oikeutettu saamaan näihin tekemisiin tarvitsemansa henkilökohtaisen avun.

Nuoruuden kehitystehtäviin kuuluu irtautuminen vanhemmista ja itsenäistyminen. Nuoruusaikana lapsesta kasvaa aikuinen. Se on nuorelle ihmiselle suurta psyykkisen- ja fyysisenkehityksen aikaa, mutta se on myös kasvun aikaa vanhemmalle. Vanhemmuuden on muututtava lapsen ja nuoren kasvaessa. Vanhemman on opeteltava antamaan ”siimaa”, jotta nuori oppii kantamaan vastuuta, huolehtimaan velvollisuuksista ja hyväksymään itsensä. Oman lapsen aikuistuminen ja itsenäistyminen on […]

Sisaruus on usein elämämme pisimpiä ihmissuhteita ja aina erityistä. Oman lisänsä sisaruuteen tuo sisaruksen pitkäaikaissairaus tai vamma. Erityinen sisaruus -sivustolta (linkki aukeaa uuteen ikkunaan) löydät sekä kirjallisuuteen että kokemustietoon pohjautuvaa tietoa liittyen pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön sisaruuteen. Sivuille on koottu myös erityiseen sisaruuteen liittyviä materiaaleja sekä vinkkejä läheisille ja ammattilaisille sisarusten tukemiseen

Ystävät  pitävät nuoren kiinni arjessa ja ihan tavallisissa nuoruuteen liittyvissä asioissa. Yksikin hyvä ystävyyssuhde on hyvin tärkeä ja kannattelee eteenpäin. Ystävät  antavat arjessa konkreettista apua ja auttavat jaksamaan, kun on vaikeaa.  Kaverisuhteista, ystävyydestä, yksinäisyydestä on kirjoitettu Nuorten mielenterveystalon sivuilla. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan Nuorten mielenterveystalon sivuille.)

Kun ihmisillä on elämäntilanteessaan samankaltaisia kokemuksia, syntyy kohdatessa tunne, että toista ymmärtää jo muutamasta sanasta. Toisaalta voi peilata omia kokemuksia toisen vastaaviin, saada vinkkejä ja jakaa niitä muille. Vertaisuus ja vertaistuki ovat mahtava voimanlähde. Yhdistävä tekijä voi olla erityistä tukea tarvitseva lapsi, tai jokin tietty sairaus tai uusi vaihe elämässä kuten koulun aloittaminen.

Kotoa muuttaminen on usein juhlapäivä nuorelle. Niin kuin useisiin juhlahetkiin, myös kotoa omilleen muuttamiseen liittyy monenlaisia tunteita: iloa ja tyytyväisyyttä mutta yhtä lailla vaikkapa haikeutta ja huolta. Ennen kuin nuori lähtee kotoa, hän joutuu kulkemaan pitkän itsenäistymisen ja irtautumisen tien.Joskus nuoren halut hankkia uusia kokemuksia ja irtautua kotoa ovat suuremmat, kuin mihin taidot riittävät. Tällöin […]

Pitkäaikaissairaus, oli se sitten neurologinen, somaattinen tai psyykkinen, tuo parisuhteeseen, seurusteluun, deittailuun ja perhe-elämään oman, erilaisen näkökulmansa. Sairaudesta puhuminen ja kertominen ei aina ole helppoa ja kumppanin voi olla vaikeaa ymmärtää täysin, miltä toisesta tuntuu. Kaikista tärkeintä on kuitenkin ymmärtää, että vaikka pitkäaikaissairaus olisi vaikeaoireinen tai vaatisi paljon hoitoa, sen vuoksi ei tarvitse kuitenkaan tyytyä […]

Itsenäiseen elämään kuuluu mm. omasta taloudesta huolehtiminen. Nuoren on hyvä suunnitella ja seurata omaa rahan käyttöään, jotta hänelle muodostuu kuva siitä paljonko esimerkiksi asuminen, ruoka, liikkuminen ja harrastukset maksavat. Netistä löytyy hyviä apuvälineitä joiden avulla voi nuoren kanssa opetella rahanhallintaa ja keskustella raha-asiaoista. Tutustukaa budjettilaskuriin Nuorisoasuntoliiton sivuilla. (Linkki aukeaa uuteen ikkunaan nuorisoasuntoliitto ry:n sivuille.) Takuusäätiön sivuilta löytyy Hallitse rahojasi […]

Asumisessa lähtökohtana on, että nuorella on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Oikean asumismuodon löytyminen voi vaatia selvittelyä pitkäänkin.  Asunto voi olla yksittäinen vuokra- tai omistusasunto. Asunto voi olla myös osa asuntoryhmää tai palvelutaloa. Hyvä on muistaa, että minkään ratkaisun ei tarvitse olla ikuinen, vaan esimerkiksi alkutaipaleella voit tarvita enemmän apua ja asua palveluasumisen piirissä. Myöhemmin itsenäinen […]

Henkilökohtaisen apu tukee nuoren osallistumismahdollisuuksia oman ikäkauden mukaiseen toimintaa ja edistää nuoren itsenäistymistä, identiteetin muodostumista ja osallisuutta. Henkilökohtainen apua nuori voi saada sellaisiin toimintoihin, joita hän tekisi, mutta ei vamman tai sairauden vuoksi selviä ilman apua.

Tuettu päätöksen teko tarkoittaa, että ihmisellä oikeus tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä ja päätöksen tekoon oikeus saada tukea. Kehitysvammaisen ja vastaavaa tukea tarvitsevan ihmisen arjessa tämä voi tarkoittaa monenlaista vapaamuotoista päätöksenteossa tukemista esimerkiksi läheisen tai asumisen ohjaajan antaman ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Edunvalvonta tarkoituksena on valvoa ihmisen etua ja oikeutta, jos hän ei pysty itse […]

Erilaisilla sairauksilla ja vammoilla voi olla vaikutusta kuljettajan ajokykyyn. Useimmat sairaudet eivät kuitenkaan ole este ajokortin saamiselle kunhan ne ovat hyvässä hoidossa ja niitä seurataan. Lääkäri arvioi henkilön ajoterveyden.

Suomessa miehillä on asevelvollisuus ja sinä vuonna kun nuori täyttää 18 vuotta tulee kirje kutsuntoihin. Asevelvollisuuden voi suorittaa varusmies- tai siviilipalveluksena. Jos sairauden hoito on hoitotasapainossa tai vamma on lievä, niin estettä varusmiespalvelukselle ei välttämättä ole. Arvion varusmieskelpoisuudesta tekee lääkäri.

Muistutus Ollessasi tyytymätön terveydenhuollon, opetustoimen tai varhaiskasvatuspalvelun turvallisuuteen tai laatuun, on suositeltavaa selvittää asia ensin toimipaikan tai palvelusta järjestämisvastuussa olevan kunnan viranomaisen kanssa. Usein nopein tapa on selvittää asia keskustelemalla kyseisen yksikön henkilökunnan kanssa tai tarvittaessa olemalla yhteydessä yksikön johtajaan (päiväkodin johtaja, koulun rehtori tai poliklinikan ylilääkäriin).