Leikille on ominaista se, että se on vapaaehtoista, hauskaa, joustavaa ja haasteellista. Leikki on lapsen tapa oppia, sen avulla lapsi osallistuu jokapäiväiseen elämään ja jäsentää asioita. Leikki tukee lapsen hyvinvointia ja se vaikuttaa monin tavoin lapsen kehitykseen.
Leikkiessä opitaan taitoja, joita lapsi tarvitsee myöhemmin koulussa. Näitä taitoja ovat mm.:
- Vuorovaikutustaidot
- Käsitteidenhallinta
- Ongelmanratkaisutaidot
- Looginen ajattelu
- Tunteidensäätely
- Asioiden katsominen toisen näkökulmasta
Lapsella on luontainen pyrkimys leikkiin, vaikka erityisen tuen tarpeet rajoittasivat toimintaa ja leikkiä. Aikuiset voivat tukea lasta leikkiin seuraavilla keinoilla:
- Aikuiset luovat ympäristön leikille.
- Aikuista tarvitaan myös leikkikaverina ja leikin mallintajana ja mahdollistajana.
- Aikuisilla on vastuu siitä, että lapset tulevat kuulluksi.
- Leikissä aikuinen voi liittyä lapsen toimintaan ja kommunikoida lapselle ominaisen toiminnan avulla.
| Aikuisten rooli lapsen leikin tukena | Ympäristön rooli lapsen leikin tukena |
|---|---|
| Kuuntele, aidosti ja kaikilla aisteilla | Leikkipaikkoihin pääsee pyörätuolilla |
| Mene lapsen ehdoilla ja aloitteilla | Näkövammaiselle lapselle on tunnusteltavia reittejä siirtymisiin |
| Heittäydy | Leikkipaikka on turvallinen, myös vilkkaille lapsille |
| Uskalla olla hiljaa | Lasten erilaiset tarpeet on huomioitu esimerkiksi aistit ja kommunikointi |
| Rohkaise lasta tutkimaan ja olemaan oma-aloitteinen. |
Muista mikä tekee leikistä leikkiä: Se, että se on hauskaa ja se, ettei sillä ole erityisiä tavoitteita. Niinpä, jos aikuisena haluaa oppia leikkimään, kannattaa hetkeksi unohtaa kaikki oppiminen ja opettaminen ja keskittyä vain elämään hetkessä ja pitämään hauskaa. Silloin nimittäin saattaa jopa oppiakin jotain tosi tärkeää.
– Johanna Olli –
Lähteenä: Tuuli Ahonen, Mahdollisuus lapselle ry, Leikki osana lapsen arkea -esitys
Leikitäänkö?
Laitan lapsille kauniin kotileikkinurkan valmiiksi. Viikkaan pikkuruiset kodin tekstiilit pikkuruiseen liinavaatekaappiin ja siirrän astiat järjestykseen. Pirttikaluston suoraan ja ”Kuka haluaa kotileikkiin?” Yllätykseni kolmen pojan joukko ilmoittautuu.
Leikkitilassa on hiljaista ja leikki sujuu. Tila on rauhallinen ja äänieristetty ja käyn kurkkaamassa ikkunasta leikin kulkua. Huomaan, että yksi pojista seisoo pirttikaluston pöydällä. ”Kop, kop ja mitäs täällä oikein tapahtuu?” ”Me ollaan verisotamiehiä, verisotamiehet menee nyt nekstille levelille ja siks meidän täytyy hypätä ylhäältä alas ja kato ope, kuinka paljon verilätäköitä (viikatut kodintekstiilit). Niihin ei saa astua koska muuten joutuu odottaa. Me voitetaan tää sota! Me ollaan verisotamiehiä.”
Pojat seikkailevat itselleen ajankohtaisessa maailmassa, ei minun ajatuksessani kotileikistä. Oli nimittäin käyty verikokeissa, miehiksi halutaan kasvaa ja isojen poikien pelimaailma alkaa kiinnostaa. Roolileikki antaa mahdollisuuden siirtyä kiinnostavimpiin maailmoihin. Nelivuotiaan ihana elämä.
Jokaisella pojalla on muoviset aterimet molemmissa käsissään ja poskissa innostuksen puna. Leikissä on selvä flow menossa: on unohtunut ajankulu, nälkä ja kaikki muutkin perustarpeet. Innostus on käsinkosketeltavaa. Tämä on yhteisleikkiä ja kukaan ei pomota. Sosiaalisissa taidoissa ja itsesäätelyssä on menty aimo harppaus eteenpäin.
Pojat seikkailevat itselleen ajankohtaisessa maailmassa, ei minun ajatuksessani kotileikistä. Oli nimittäin käyty verikokeissa, miehiksi halutaan kasvaa ja isojen poikien pelimaailma alkaa kiinnostaa. Roolileikki antaa mahdollisuuden siirtyä kiinnostavimpiin maailmoihin. Nelivuotiaan ihana elämä.
Leikin määrä on vähentynyt ja laatu on laskenut. Leluista on tullut keräilykappaleita ja niitä säilytetään olohuoneen hyllyssä, sanoo Suomen supernanny -ohjelmasta tuttu Pia Penttala haastattelussa. Pirautan Annu Brotherukselle, leikin tutkijalle kysyäkseni, mitä leikille kuuluu ja miten voisimme tukea lapsen leikkiä?
– Hyvää, sanoo Annu ja kertoo, että me aikuiset emme vain aina osaa tukea leikkiä. Meillä on oma vahva visio siitä, kuinka leikki etenee ja unohdamme kysyä lapsilta, mitä tarvitsisitte tähän leikkiin. Leikkiin kuuluu, ettei heti tiedetä, mitä tapahtuu ja mitä tarvitaan. Aikuisen tehtävä on kysellä sitä aika-ajoin ja varmistaa näin leikin jatkuminen. Lapsi leikkii omaa kokemusmaailmaansa. Ei voi osata leikkiä kauppaleikkiä, jos ei ole koskaan käynyt kaupassa. Aikuisina voimme antaa lapselle kokemuksia, joita leikkiä.
Kaikki epilepsiaa sairastavat lapset osaavat leikkiä lääkärileikkiä. Olen nähnyt Epilepsialiiton perhekurssilla yhteisleikkiä, joka kestää päiviä. Leikki on lapselle keino jäsentää omaa sairaalakokemusta ja saada vertaiskokemus. Leikki sujuu, koska kaikki tietävät, mitä tässä leikissä tapahtuu.
Leikin tukeminen on lapsen leikin arvon ymmärtämistä ja leikkiin kannustamista. Yhteisleikkiä ei voi leikkiä yksin, joten kavereita tarvitaan. Kavereita, joilla on samanlaisia kokemuksia. Olisiko mahdollista järjestää leikkitreffejä epilepsiaa sairastaville lapsille? Samalla vanhemmat saisivat kahvikupposen ääressä arvokkaan mahdollisuuden vertaistukeen.
Kirjoittaja: Susanna Heugenhauser
Lapsi- ja perhetyön asiantuntija
Yhtä perhettä -hanke
Artikkeli on julkaistu Epilepsialehden 5/2020 kolumnissa
Leikkivinkkejä
- Vinkkejä esteettömään leikki kuvilla ja laitteilla tuettuna -video, Tikoteekki
- Miten leikissä voi ottaa huomioon esteettömyyden sekä hauskoja ja konkreettisia leikkivinkkejä, Esteetön leikkipäivä/MLL
- Innostu leikkimään, Hyvinvoiva perhe, Oulun seudun omaishoitajat
- Leikkejä ja vinkkejä hauskaan yhdessäoloon, Leikkipankki
- Neuvokas perhe leikkivinkit
- Oppi&ilo leikkivinkit
- Papunetin kuvitetut lastenlaulut
- Perinneleikit
- Pikku Kakkosen leikkihetki, video
- Tukiliiton leikkivideot
Esteettömät ja osittain esteettömät leikkipaikat
- Ratsaspuisto, Helsinki
- Kervilänkujan leikkipaikka, Joensuu
- Lutakonpuiston liikunta- ja leikkipaikka, Jyväskylä
- Kiviniemenpuisto, Kuopio
- Pelle Hermannin leikkipuisto, Pori
- Perhepuiston leikkipaikka, Salo
- Emil Aaltosen puisto, Tampere
- Naulatehtaanpuisto, Turku